KNX-standardia esiteltiin Seskon kevätseminaarissa

IoT-maailman turvallisuusuhista puhunut Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehto muistutti, kuinka koko yhteiskunnan toimivuus on nykyisin riippuvaista tietoverkkojen luotettavasta toiminnasta.


Sähköalan standardointijärjestö Seskon Helsingissä 27.3.2018 järjestämässä kevätseminaarissa syvennyttiin esineiden internetin mahdollisuuksiin.

 

Seminaarissa kerrottiin IoT:n mukanaan tuomista turvallisuusuhkista, älykkäiden rakennusten mahdollisuuksista ja KNX-tekniikasta, IoT:n hyödyntämisestä valmistavassa teollisuudessa sekä esineiden internetin standardointitilanteesta.

KNX Finlandin Alexandre Zaitsevin mukaan kiinteistöautomaation avoimet rajapinnat eivät olisi mahdollisia ilman yhteisiä standardeja.KNX Finland ry:n toiminnanjohtaja Alexandre Zaitsev kertoi tilaisuudessa kansainvälisen KNX-standardin (ISO/IEC 14543) tarjoamista mahdollisuuksista. Ilman yhteistä standardia eri valmistajien laitteita olisi mahdotonta saada keskustelemaan turvallisesti keskenään.

KNX-organisaation mukaan anturiteknologiaa monipuolisesti hyödyntävä KNX-tekniikka on täyttänyt kaikki esineiden internetin määritelmät jo yli 10 vuoden ajan, mutta varsinainen KNX IoT -protokolla, joka helpottaa laitteiden yhdistämistä pilvipalveluihin, otettiin käyttöön vuonna 2017.

– Standardoitu IoT-yhdyskäytävä helpottaa huomattavasti laitteiden kommunikointia verkon yli. Seuraava kehitysaskel tulee olemaan IoT 2.0, joka mahdollistaa järjestelmään liitettävien Plug and Play -laitteiden käyttöönoton ilman porttiohjausta ja IP-osoitteen asettamista yhdyskäytävälle. Tavoitteena on laajentaa KNX IoT -standardia siten, että jo vuonna 2020 markkinoille voitaisiin saattaa IP-natiiveja KNX IoT -laitteita. Tällöin KNX-laitteet tulevat kommunikoimaan keskenään IT-kielellä, Zaitsev sanoi.

Tämän(kin) jälkeen olennainen kysymys tulee olemaan verkkoon liitettyjen laitteiden tietoturvan varmistaminen, mutta Zaitsevin mukaan standardin laajennettu tietoturvamalli huolehtii viestinnän yksilöllisestä salauksesta niin luotettavasti, että älytalojen omistajat voivat nukkua yönsä jatkossakin rauhassa.

– KNX Associationin kehittämät KNX IP Secure ja KNX Data Secure tarjoavat turvallisen pääsyn KNX-asennuksiin. Viestinnän salaus ja viestikohtaiset varmennuskoodit tekevät tekniikasta lähes haavoittumattoman, Zaitsev sanoi.

Antti KnuuttilaTeollisuustuotteiden automaattiseen laadunvarmistukseen erikoistuneen Mapvision oy:n toimitusjohtaja Antti Knuuttilan mukaan IoT:n vaatima tekniikka on ollut olemassa jo 25 vuotta, mutta vasta nyt riittävän nopeat ja tietoturvalliset verkot mahdollistavat tekniikan täysipainoisen hyödyntämisen.

– Nykyisin kaikki valmistava teollisuus pohjautuu virtuaalimalleihin, 3d- ja modulaariseen suunnitteluun ja tuotetietokantoihin sekä niillä tehtäviin virtuaalisiin analyyseihin. Tietokantakokonaisuuksilla hallinnoidaan tuotteiden elinkaarta suunnittelusta aina uudelleenkäyttöön saakka, Knuuttila sanoi.

Tämä mahdollistaa täsmälleen identtisten tuotteiden valmistamisen missä tahansa tarvittavilla laitteilla, mutta vasta IoT ja anturiteknologian kehittyminen on mahdollistanut myös laitteiden tehokkaan etäseurannan ja huoltosuunnitelmien laadinnan vaikka maapallon toisella puolella olevalla toimistolla.

– Suomessa Konecranes on pisimmällä tässä, mutta myös monet muut isot suomalaiset yritykset ovat kansainvälisesti vertailtuna varsin pitkällä, Knuuttila kertoi.

IoT:n standardoinnista kertonut Seskon ryhmäpäällikkö Jukka Alve muistutti, ettei esineiden internetiä olisi olemassa ilman yhteisesti hyväksyttyjä standardeja, joiden kehittämiseen osallistuu myös monia suomalaisia asiantuntijoita kansainvälisissä komiteoissa. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin Seskon puheenjohtajan, Energiateollisuus ry:n Energiaverkot-yksikön johtaja Kenneth Hännisen ja tulevaisuuden tutkija Esko Valtaojan puheenvuorot. Tapahtumatalo Bankissa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui noin sata kutsuvierasta.

 

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat



Kevätseminaarin esitykset Seskon sivuilla

KNX 6.4.2018